Tomi Kristeri kirjoittaa mikropiirien poliittisesta ulottuvuudesta.
Kiinan tavoitteet puolijohdeautonomiasta, ja Yhdysvaltojen laaja-alainen vastareaktio siihen, olivat kuitenkin vain ensimmäiset askeleet teknologisen valtakamppailun tiellä. Tänä vuonna myös presidentti Joe Bidenin hallinto ja Ursula von der Leyenin komissio ovat laatineet omat massiiviset investointipakettinsa kotimaisen mikrosirutuotannon kannustamiseksi. Molemmissa suunnitelmissa korostuu kotimaisen tuotannon kannustamisen lisäksi sirujen erityinen strateginen luonne ja merkitys kansalliselle turvallisuudelle. Tämä kehitys vaikuttaa viittaavan tulevaisuuteen, jossa strategisen teknologian tuotannon kansainvälisyys aletaan nähdä yhä enemmän turvallisuusriskinä ja kriittisenä haavoittuvaisuuden merkkinä.
Kirjoitus on varsin asiallinen ja en ainakaan heti huomannut siinä asiavirheitä. Sinälläänhän sota-aseissa ei pääasiallisesti käytetä kovinkaan kummoisia piirejä eli niiden tuottaminen kyllä onnistuu varsin vanhallakin tuotanto teknologialla. Tekoäly jo vaatiikin modernimpia piirejä mutta tavallisissa aseissa tarpeet ovat paljon helpommin toteutettavissa. Joku tankki tai tykki ei kovinkaan kehittynyttä prosessoria tarvi ja sama koskee suurinta osaa aseista. 10 vuotta vanha tuotantoteknologia riittänee melkein kaikkeen sotilas touhuun.
http://natonalla.blogspot.com/2022/09/suomi-naton-takia-sotaan.html
https://markkusiira.com/2022/09/13/vanhan-ja-uuden-jarjestyksen-epavakaa-valitila/
http://defenseblog-njs.blogspot.com/2017/12/how-wassenaar-arrangement-can-help.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti