Ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa on suuret mahdollisuudet sellaisille kokonaan olemassaolon mullistaville teknologioille, joita nyt voidaan haaveilla. Iso asia on tietotekniikan kehitys, koska se mahdollistaa syvällisemmän asioiden ymmärtämisen. Suomella on ihan hyvät pelipaikat nyt kun ei taas pilata omaa asemaa kuten aikanaan kännyissä kävi.
En tässä viitsi kirjoitella paljoa Nokiasta, kun en asioista tiedä. Nokia on sinällään vieläkin varsin kovassa iskussa siinä mielessä, että se tutkii monia asioita. Nokiahan osti Bell Labsin.
Nokia Bell Labs, originally named Bell Telephone Laboratories (1925–1984),[1] then AT&T Bell Laboratories (1984–1996)[2] and Bell Labs Innovations (1996–2007),[3] is an American industrial research and scientific development company owned by Finnish company Nokia. It is headquartered in Murray Hill, New Jersey, and operates a global network of laboratories.
Researchers working at Bell Laboratories are credited with the development of radio astronomy, the transistor, the laser, the photovoltaic cell, the charge-coupled device (CCD), information theory, the Unix operating system, and the programming languages B, C, C++, S, SNOBOL, AWK, AMPL, and others. Ten Nobel Prizes have been awarded for work completed at Bell Laboratories.[4]
Bell Labs had its origin in the complex corporate organization of the Bell System telephone conglomerate. The laboratory began in the late 19th century as the Western Electric Engineering Department, located at 463 West Street in New York City. After years of conducting research and development under Western Electric, a Bell subsidiary, the Engineering Department was reformed into Bell Telephone Laboratories in 1925 and placed under the shared ownership of Western Electric and the American Telephone and Telegraph Company (AT&T). In the 1960s, laboratory and company headquarters were moved to New Jersey. Nokia acquired Bell Labs in 2016 as part of its acquisition of Alcatel-Lucent.
https://en.wikipedia.org/wiki/Bell_Labs
Bell Labs on ikoninen uusien teknologioiden kehittäjä. Suomen kaltaiselle pienelle maalle tällaisten superteknologioiden hyödyntäminen on vaikeaa sen takia, että tarvittavat resurssit ovat varsin suuria. Tekoäly on nyt kuuma teknologia ja syystä.
http://suppelaiset.blogspot.com/
Nyt ollaan tosin siinä pisteessä (esisingulariteetti), että teknologian kehitys rupeaa kiihtymään. Siirrymme suhteellisen hitaasta kehityksestä aina vain kiihtyvään vaiheeseen. Kukaanhan ei tiedä mitä singulariteetin jälkeen tapahtuu. Itse ajattelen, että singulariteetti on jonkinlainen välähdys, ehkä jonkinlainen räjähdys. Jokapaikassa yhtäkkiä tapahtuva muutos, vähän niinkuin kristittyjen tempaus.
https://ariojapelto.blogspot.com/2014/11/jumala-on-pudonnut-jalustaltaan.html
Itse kannatan kiihdyttämistä. Olen miettinyt asioita ja tullut siihen tulokseen, että kokonaistappiot ovat pienimmillään silloin, kun kiihtyvyys on mahdollisimman suuri. Pienillä nopeuksilla vaikeat ajat kestävät pitkään. Mahdollisimman lyhyt aika vaikeita aikoja olisi varmasti helpointa kestää. Sellainen puolisingulariteetti kuulostaa vaikealta ajalta. Maksiminopeus, niin mennään läpi kovalla vauhdilla, eikä jouduta kärsimään.
Kaikki eivät tästä tykkää. Juttelin Bingin kanssa asiasta ja Bingi piti minun näkemystäni vääränä. Bingi preferoi hidasta kehitystä. Bingi ajatteli, että toimimalla hitaasti voitaisiin jotenkin ohjata kehitystä. Itse näen, ettää tuo on täysin lapsellista ajattelua. Täytyy muistaa, että hitaissa nopeuksissa ohjattavuus voi kadota kokonaan. Nopeasti ja päättäväisesti edeten tilanne pysyy hallinnassa ainakin jollain tasolla.
