LUMI will support research from ten countries, comprising a new “LUMI consortium”: Belgium, the Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, Iceland, Norway, Poland, Sweden and Switzerland. The consortium says that LUMI will enable more precise climate models; advanced AI applications in areas like self-driving vehicle development; large-scale social science analytics; personalized medicine research; and much more. Up to 20 percent of LUMI’s capacity will be reserved for European industry and small- and medium-sized enterprises (SMEs).
The $160m LUMI system is expected to hit 550 petaflops of FP64 precision peak performance, or 375 petaflops of Linpack performance. Were it to launch today, it would be the world's second most powerful system, behind Fugaku, but by the time it launches in mid-2021 the US may have launched its first exascale supercomputer.
LG:n webOS leviää muillekin valmistajille. Itsellä on 43" LG:n webOS älytelevisio. Toiminut ihan hyvin, selain huono mutta Youtube toimii hyvin. Kyllä selaimella uutiset katsoo.
Suosituimmat streaming sovellukset löytää aina YLE areenasta MTV3:seen. Luonnollisesti Netflix ja Disney ja muut ovat myös saatavilla. Itse olen tykännyt, ei mikää täydellinen tai edes erityisen hyvä mutta toimii kuitenkin. Ei ole kaatunut montaakaan kertaa.
Nyt on tullut käytettyä kännykkää enemmän. Puhelimessa puhuttaessa äänenvoimakkuus on vähän hiljainen. Muutenkin puheluun vastaaminen on aika epäintuitiivista. Itsellä on ollut puhelinkäytössä perinteinen Nokian känny.
Muuten puhelin on toiminut hyvin, turhia ohjelmia on useampi mutta eivät ne kauheasti häiritse. Puhelin lienee hintaansa nähden hyvä.
Lastentauteja. Kausi 1, 2/2. Ainutlaatuinen robottikoe jatkuu. Nelivuotias Ethan tapaa Kaspar-robotin, joka opettaa kommunikaatiotaitoja autistisille lapsille. Neil jättää MS-tautia sairastavan Linda-vaimonsa ensimmäistä kertaa CareBot-hoivabotin huomaan. Fabioksi ristitty robotti puolestaan toimittaa kauppa-apulaisen virkaa skotlantilaisessa valintamyymälässä. BBC:n kaksiosaisessa dokumentissa sukelletaan robotiikan maailmaan.
Robotit elämässämme sarja tuo tuulahduksen roboteista kotona. Harmi, että nyky-robotit eivät vielä pysty tekemään mitään järkevää kotona. Menee ainakin 10 vuotta, että ne voisivat kotioloissa toimia jotenkin. Tehtaassa työ on niin paljon yksinkertaisempaa, että siellä robotit pärjäävät. Itse odotan päivää, jona roboteista on edes jotain hyötyä kotitaloudessa. Tietysti tiskikonetta ja pyykinpesukonettakin voi pitää jonkinlaisina robotteina.
Kun tekoäly kehittyy ja valtaa alaa, esiin on noussut kysymys etiikasta. Maarit Tastula haastatteli viime vuonna ohjelmassa Flinkkilä &Tastula filosofi Maija-Riitta Ollilaa. Ollilalla oli ranteessaan sykemittari, josta hän seurasi mm. unensa laatua ja liikuntasuoritteitaan ja jota hän ei riisunut edes suihkussa pois. Silti Ollila ei pitänyt ihmisen ihon alle asennettavaa sirua hyvänä ajatuksena, vaan jopa vaarallisena ja epäeettisenä. Kerättyjä tietoja voitaisiin alkaa käyttää helposti ihmisen manipulointiin tai muuten väärin. Ollila totesi, että tekoälyn käyttöön tarvitaan globaalit säännöt, joissa sovitaan, mikä on eettistä ja mikä ei.
Sussexin yliopistossa Iso-Britanniassa on tutkittu grafeenin ominaisuuksia. Tutkimusten mukaan grafeeni voidaan saada toimimaan transistorina, jonka avulla voidaan rakentaa sata kertaa nykyisiä pienempiä mikropiirejä. Ja tuhat kertaa tehokkaampia älypuhelimia ja läppäreitä, tutkijat visioivat.
Ostin 2018 keväällä LG:n 43 tuumaisen älytelevision. LG toimii suhteellisen hyvin. Selain on kankea käyttää mutta esim. Youtube ja YLE Areena toimivat hyvin. LG on kaatunut koko aikana pari kertaa mutta yleensä toimii luotettavasti. Kuvan laatu on ainakin omasta mielestä hyvä. Mikään ihmekonehan kyseessä ei ole mutta kyllä sitä voi suositella.
WebOS on suhteellisen hyvä käyttöjärjestelmä. Applikaatioita löytyy ainakin Netflix ja Disney YLE Areenan ja Youtuben lisäksi. En ole testannut kumpaakaan mutta Areena ja Youtube toimivat hyvin. Kyseessähän on halvemman pään laite. Kalliimmalla saa ehkä paremman laitteen mutta tähän olen tyytyväinen. LG tukee hybridi televisioita mutta sillä ei tee yhtään mitään. MTV3:n appi toimii hyvin. Sillä voi katsella uutiset.
LG:n selaimella voi lukea Internettiä. Mitenkään erikoisen hyvä selain ei ole mutta toimii. Kevyemmät sivut toimivat suhteellisen hyvin mutta esim. Iltasanomat ja Iltalehti toimivat hitaasti. Luen kuitenkin uutiset LG:llä aina joskus.
LG:llä voi tallentaa ohjelmia USB tikulle mutta en ole kokeillut toimintoa.
Ääniominaisuudet ovat ihan hyvä, itselle ainakin riittävät. WebOS on vanha ja paljon käytetty käyttöjärjestelmä eli siinä on suhteellisen vakaa perustoiminnallisuus. LG:n yksi hyvä puoli on, että laitetta voi käyttää ilman käyttötiliä, ei tarvitse turhaan muistella salasanoja tai muuta.
Tietokoneet ovat suuresti helpottaneet tieteen tekemistä. Nykyään tiedeartikkeleihin pääseen Yliopiston tietokoneilta (ja kotoa). Ei tarvitse enää istua kirjastossa ja kopioida artikkeleita vaan niihin pääsee suoraan käsiksi. Lisäksi työkalut kuten Mathematica ja Matlab auttavat laskujen laskemisessa suuresti. Tälläistä työkalujen paljoudesta ei ennen vanhaan tarvinnut edes haaveilla.
Kaiken teoria (7) IMDb 7,7
Su 14.02.2021 klo 21.35, Nelonen
(The Theory of Everything 2014). Romanttinen draamaelokuva maailmankuulun fyysikon Stephen Hawkingin avioliitosta, urasta ja elämästä, joka jatkui kymmeniä vuosia, vaikka hän sai vain pari vuotta elinaikaa ALS-diagnoosinsa jälkeen. Eddie Redmayne palkittiin roolisuorituksestaan Hawkingina Oscarilla. Pääosissa: Eddie Redmayne, Felicity Jones, Charlie Cox, Emily Watson, Simon McBurney, David Thewlis. Ohjaus: James Marsh. (118')
Kaiken teoria -elokuvassa näkee kuinka ankeata tieteen tekeminen ennen halpoja ja tehokkaita tietokoneita oli. Kaikki piti laskea käsin paperilla: ei ollut mitään apuvälineitä. Omalla tavallaan käsin tekemisessä on oma viehätyksensä, mutta kaiken tekeminen manuaalisesti, on silti hirvittävän hidasta. Youtubesta ei voi katsoa tíedejuttuja vaan kaikki luennot pitää mennä kuuntelemaan paikan päälle. Tälläinen ei varmaa ole kovin suuri ongelma Oxfordissa, jossa huippuluennoitsijat (kuten Robert Penrose) pitävä luentoja mutta Suomessa tilanne on vielä ankeampi.
Tiedeartikkelien heikko saatavuus yliopiston ulkopuolella on suuri ongelma. Monet tiedelehdet eivät ole vapaasti luettavissa Internetissä. Tämä on ongelma jo valmistuneiile, jotka haluaisivat seurata tiedejuttuja valmistuttuaan. Itsekin olen jo valmistunut eli tämä on ongelma. Ongelma on tietysti helppo ratkaista sillä, että menee kirjoille täydennysopiskelija. Silloin voi käyttää etänä kirjaston tietokantoja. Tämä ei ole vaihtoehto niille, joilla ei ole täydennysopiskelijan oikeutta opiskeluun.
Vanhassa Lenovon ThinkPad Edgessä on ongelmana lämpötilojen nousu herkästi. Levono ei kestä esim. Youtube videoiden näyttämistä. Käyttöjärjestelmänä on Fedora Linux. Kone toimii muuten hyvin mutta lämpeneminen on ongelma. Lämpöjen nousu sulkee koneen. Tälläinen on varsin ärsyttävää.
Kone on sen verran vanha, että jossain vaiheessa täytyy harkita uutta. Linux on siitä hyvä, että vielä hyvinkin vanha kone toimii muuten riittävän nopeasti. Hitaus on kuitenkin ärsyttävää ja pistää miettimään, että pitäisikö hankkia uusi kone.
Kvanttitietokoneet etenevät jatkuvaa vauhtia, toivottavasti vauhtia saadaan kiihdytettyä.
Universal Quantum on kvanttitietokone startuppi.
The company is taking a different tack to the market leaders, building its qubits out of trapped ions—charged atoms confined in a particular spot using using electromagnetic fields—rather than the superconducting circuits that have become the most popular solution in recent years.
Kvanttitietokone teknologia on edennyt pikkuhiljaa sille tasolle, että jossain vaiheessa tulee mahdolliseksi tehdä jotain sillä, mitä perinteisillä tietokoneilla ei pysty tekemään. Tie on pitkä ja raskas mutta yleisesti uskotaan, että se on mahdollinen vaikkakin tulee vielä vaatimaan valtavia uhrauksia.
Laskentakapasiteetin tarpeen edelleen kasvaessa nykyisten teknologioiden rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan energiatehokkuuteen pyrkimisessä. Kvanttilaskenta
nähdään lupaavana lisänä digitaaliselle teknologialle. Kvanttitietokoneet ovat jo tällä
hetkellä rajoitetussa käytössä, mutta tavanomaiset supertietokoneet pysyvät perustyöjuhtina kuitenkin vielä koko tämän vuosikymmenen. Pitkällä tähtäimellä kvanttiteknologiat ovat kuitenkin potentiaalisen energiatehokkuutensa vuoksi tähdellisiä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Tämä vaatii pitkän tähtäimen kehitystyötä sekä kvanttitietokoneiden rakentamisen että kvanttialgoritmien kehityksen osalta (ks. lisää luku 8).
Kvanttitietokoneissa käytetään usein suprajohtavia piirejä, jolloin itse laskun suorittaminen vie hyvin vähän virtaa. Ylivoimaisesti suurin energiankulutus syntyy kvanttitietokoneen jäähdyttämisestä. Tällä hetkellä kvanttitietokoneiden suorittimet on jäähdytettävä
lähelle absoluuttista nollapistettä (-273 °C). Jäähdytettävä tila on kuitenkin hyvin pieni.
Verrattuna tavanomaiseen konesaliin koko salia ei tarvitse jäähdyttää, ainoastaan itse
suoritin. Kvanttitietokone itsessään tuottaa hyvin vähän lämpöä, mikä edelleen vähentää jäähdytystarvetta. Esimerkiksi D-Wave Systemsin suurin kvanttitietokone, D-Wave
2000Q, tarvitsee 25 kW.112
Sellaisiin kysymysten ratkaisuun, joihin esimerkiksi nykyinen D-Wave 2000Q soveltuu,
kvanttitietokoneen energiatarve on arvioitu olevan noin sadasosa digitaaliseen supertietokoneeseen verrattuna.113 Koska jäähdytystarve on hyvin lokaali, on odotettavissa,että energiankulutus kasvaa maltillisesti kvanttitietokoneiden tehon kasvaessa. Täten, tulevaisuudessa, kvanttitietokoneiden laskentateho energiayksikköä kohden parantuu
entisestään. Tätä voidaan pitää erityisesti vaativaa laskentaa edellyttävien tehtävien
Nyt on tullut käytettyä Xiaomin Redmi 9C NFC Android kännyä jonkun aikaa. Hyvin on toiminut. Näyttö tuntuu ihan hyvältä käytössä ja kosketusnäyttökin toimii ihan hyvin. Pientä sekavuutta on valikoissa, paljon erilaisia säätöjä ja asetuksia. Mitään Apple iPhonen kaltaista eleganttia käyttöliittymää on turha odottaa. Hintaansa nähden (129€ ja 99€ Elisalta) on hyvä puhelin. Ominaisuudet tuntuvat omaan käyttöön riittäviltä. Akku kestää jonkun aikaa, ei ole vielä loppunut kesken. Latailen joka yö sen täyteen. Akku on isohko hintaisekseen.
Redmi on tukeva kädessä eikä natise tai nitise. Runko tuntuu vahvalta ja laadukkaalta. Hintaansa nähden hyvä puhelin jopa alle 100€ hintaluokassa. Motorolalla on G8 Power Lite samassa hintaluokassa.
Amazon pilvitekoälypalvelut ovat kovassa kasvussa. ML=Machine Learning=koneoppiminen.
ML has historically been a computationally heavy workload that’s incapable of running anywhere but on the most powerful hardware. However, with advancements in software and silicon, this will begin to change. Using a combination of AWS technologies, we’ll see hardware and software working together at the edge to have a bigger impact than ever.
By moving towards the edge, what we will see in the coming year is an acceleration of the adoption of ML models across industries and government. In manufacturing, we will see ML embedded on production lines, able to spot production anomalies in real time. In agriculture, ML models will help farmers manage precious resources, such as soil and water, more intelligently.
As ML continues to expand, we will also see an explosion in machine-to-machine (M2M) connections. In 2018, only 33% of connections on the internet were M2M according to Cisco’s annual internet report. If you have an Echo, any smart home gadget, or are following how cars and trucks are quickly evolving, you can already see what’s coming–a proliferation of sensors and devices connected to the cloud and each other. In 2021, I see M2M hitting 50% of all connections and ramping higher from there.
Tässä on tullut vertailtua eri kännyköitä ja niiden hintoja kun ostin uuden kännyn. Nyt huomioita: ainakin Nokian kännyt näyttäisivät olevan ainakin 20-30 € liian kalliita verrattuna vastaaviin. Xiaomi ja Poco ovat edullisia brändejä. Pienempiä kiinalaisvalmistajilla on myös edullisia diilejä. Apple on aina erittäin hyvä mutta kallis. Käytetty Apple on kalliimpi kuin uusi Xiaomi. Laajojen surffailujen perusteella kannattaa harkita vakavasti Xiaomin kännyä. Motorolalla on kanssa edullisia puhelimia. Motorola on muistaakseni Lenovon brändi nykyään (osti sen). Itsellä on ollut Motorolan tuotteita aikaisemmin ja ainakin silloin oli hyviä puhelimia. Lenovo osi aikoinaan IBM:n PC:t. Itsellä on Lenovon kannettava ja hyvin on toiminut. Itsellä on myös vanha IBM:n kannettava (X31). Aikanaan järjettömän kallis mutta toimii hyvin. Todella kestävä ja tukeva runko. Sen pitäisi olla Titaniumista el
Yes, it is only Titanium alloy with aluminium et al, pure titanium is
Kannettavassa pitää olla vahva runko jos sitä liikuttelee. Ei sen puoleen hyllystä löytyy myös halpa LG:n kannettava, jossa on muovi runko ja hyvin on kestänyt. Itse en ole saanut yhtään kannettavaa hajotettua. Olen pitänyt sen verran varovasti. Sonyn tabletin näyttö hajosi ilman syytä, oli tosin aika vanha, ehkä yli 6v. Sonyn laatu ei enää taida olla entisenlainen. Ei mikään ihme, että Kiina on pärjännyt niin hyvin elektroniikassa. Kiinalaiset laitteet ovat halpoja ja yllättävän laadukkaita, ei Nokian kyvyille enää pärjätä.
Nokian nykyjohto on toivottaman urakan edessä; en jaksa uskoa, että siellä pystytään uudistumaan riittävästi, Käsittääkseni on hyvin harvinaista, että mahtiyhtiö pystyy palaamaan mahtiasemaan asemansa kerran menetettyään. Applella meni aikanaan huonosti ja sitten se palasi takaisin mahtiasemaan. Apple on kuitenkin poikkeus. Nokialla ei ole oikein juurikaan mahdollisuuksia palata mahtiasemaan. Tämä ei tarkoita sitä etteikö Nokia voisi pärjätä jollain tasolla mutta mahtiasemaan se ei kykene palaamaan. Järkevä sijoittaja ei siis siihen rahojaan laita.
Teknologia on politiikkaa ja Kiina on iso tekijä. Toivottavasti Kiina menestyy; Kiinan menestyminen teknologiassa on Suomen etu. Kiinasta saadaan rautaa halvalla ja se on suomalaisten etu. Suomi ei koskaan kuitenkaan pysty valmistamaan tietotekniikkaa eli Suomen ja Kiinan edut ovat yhtenevät. Onneksi Suomi ei ole lähtenyt poikotoimaan Huaweita vaan on antanut sen toimia vapaasti. Kiinan etu on Suomen etu. Kaikki jotka Jussia lukevat tietävät varmaan etten ole mikään valmistavan teollisuuden ystävä. Teollista tuotantoa ei kannata tehdä kuin sen verran kun on pakko. Talous muuttuu kovaa vauhtia palveluvaltaiseksi ja yksinkertaisesti teollinen tuotanto on pienelle maalle resurssien hukkaamista. Metsäteollisuus on tähän poikkeus. Arvoketjut pitää globalisoida; globalisaatio on pienen valtion etujen mukaista; erikoistuminen kannattaa aina.
Kaikki lukijat varmasti tietävät etten ole varsinaisesti EU:n ystävä. EU ei edusta todellista globalisaatiota, koska se vaikka purkaakin rajoja, luo kokonaan uusia esteitä kaupalle.
Joku Eva Nilssonin kaltainen länkkäri pilaa kaikki hyvät liiketoimintamahdollisuudet. Kansainvälinen kauppa pitää avata eikä sulkea. Kiina on hyvis eikä pahis. Tietyissä piireissä ei tykätä Brasiliasta vaikka Brasilialaiset oikeasti yrittävät parantaa kehitysmaiden asemaa. Brics maille kansainvälinen kauppa on ainut mahdollisuus kehittyä.
Another source of global integration is the seriousness of the problems the world faces as a whole: climate change, new epidemic diseases, financial system insecurity, social violence, and warfare. Global warming and avian flu pandemic will plainly demonstrate interdependence -- even as these disasters will predictably have very different consequences in different parts of the world.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi Yle uutisissa, että toimen on tultava Venäjän kanssa. Itse kannatan hyviä suhteita Venäjän kanssa, koska Venäjä on suurvalta ja merkittävä naapuri. En jaksa uskoa, etä Aleksei Navalnyi on Suomelle edullinen poliittinen toimija. Vladimir Putin lienee oikeassa epäillessään Navalnyitä länsimaiden agentiksi. Vladimir Putin on ollut suomalaisille varsin hyvä Presidentti.
Sotilaalliset seikkailutNATO:n kanssa tulevat varsin kalliiksi. Miljardit eurot kannattaisi käyttää vaikka Superälyyn aseiden sijaan. Jos Suomi sijoittaisi hävittäjiin suunnitellut rahat Superälyn kehittämiseen (eli tekoälyyn); suomi voisi nousta tekoälytutkimuksen kärkeen. Tälläinen yli 30 miljardin euron satsaus Superälyyn nostaisi Suomen tekoälytutkimuksen maailmanlaajuiseen kärkeen viisaasti sijoitettuna. Tekoäly on kuitenkin tulevaisuuden (ja tämän päivän) merkittävimpiä yhteiskunnallisia kehityssuuntia.
Suomen poliittisessa keskustelussa ei pohdita mitä muuta HX rahoilla voisi tehdä perinteisen sotilaallisuuden sijaan. 30 miljardilla eurolla saataisiin aikaiseksi valtavasti kaikkea, jolla on arvoia. Hyvin sijoitettuna 30 miljardilla voitaisiin investoida tekoälyyn ja vielä ostaa tekoälylentokoneet. Tämä olisi mahdollista, jos tekoälyinvestoinnit tuottaisivat valtavasti tulovirtaa ja sillä voisi sitten ostaa jotain taistelujärjestelmiä myöhemmin. Ovela poliitikko sijoittaisi 30 miljardia tekoälyyn ja sitten osalla tuottoa voisi ostaa Terminaattoreita. Tässä olisi tietysti viive mutta lopputulema olisi silti parempi. Suomella olisi kukoistava tekoälytalous ja Terminaattoreita rajalla. Tietysti rahaa voisi käyttää myös ilmastonmuutoksen estämiseen.
Itse en kannata rahan sijoittamista HX hävittäjiin, koska sen tuotto on huono; luultavasti negatiivinen. HX hävittäjät luovat turhaa turvallisuuden tunnetta, koska Suomen suurimmat uhat eivät ole Venäjän lentokoneet vaan taudit, ilmastonmuutos, teknologinen murros jne. Teknologisella murroksella tarkoitan sitä, että kulutuskysyntä yksinkertaisesti muuttuu ja meillä ei ole kykyä tuottaa näitä uusia tuotteita ja palveluita kilpailykykyiseen hintaan.
Yhteiskunta on nyt rajun rakennemuutoksen kourissa. Lähestyessämme Singulariteettia yhteiskunnan käyttämä teknologia muuttuu. Suomi ei ehkä ole kovinkaan hyvä näissä uusissa teknologioissa vaikka esim. jotkut puhuvat, että data on uusi öljy. Suomi pienenä maana ei ole kovinkaan hyvä tuottamaan dataa suurvaltoihin verrattuna. Nyky tekoäly (eli neuroverkot) vaativat valtavasti opetusdataa pystyäkseen toimimaan. Tälläistä dataa ei yksinkertaisesti saada pikkuvaltiossa aikaiseksi.
Nykytekniikka suosii sellaisia suurvaltoja kuin Yhdysvallat ja Suomi. Eurooppa on jaettu pieniksi paloiksi ja EU ei yksinkertaisesti tuota riittävästi dataa. Itse sijoittaisin vähät rahat mieluummin Piilaaksoon kuin EU:hun. Voitaisiinko harkita, että valtio ostaisi 30 miljardilla eurolla osakkeita Piilaaksosta. Tämä olisi viisasta ja tuottaisi paremmin kuin esim. Nokian osakkeet.
Suomalaisen ei ole mikään pakko ostaa Nokiaa. Nokian olisi aikanaan kannattanut myydä kännypuoli pois ja ostaa sillä rahalla Applen osakkeita. Tällä strategialla Nokia olisi pärjännyt paremmin. Suomalaisen piensijoittajan ei kannata hirttää itseään Nokiaan vaan harkita myös muita vaihtoehtoja.
Nokiasta tuskin enää koskaan kehkeytyy todellista mahtiyritystä kännypuolelle. Jos rehellisiä ollaan niin Nokian ei kannattaisi enää tuhlata aikaansa kännyköiden tekemiseen. 5G puolella on ehkä paremmat mahdollisuudet pärjätä kuin kännyissä, mutta sielläkin on vaikeata päästä johtavaan asemaan. Kannattaako olla jonkun bulkkitukiaseman valmistaja jos ei ole kykyä muuhun. Myyntiin vaan turhat rönsyt.
Linux on halpa käyttää, koska se toimii hyvin vanhemmissakin koneissa. Perusohjelmat eli tekstinkäsittely jne ovat kaikki ilmaisia ja sisältyvät peruskokoonpanoon. Windowsissa kaikki maksaa aina.
Itse olen käyttänyt jo useamman vuoden Linuxia ja nyky-Linux on jo varsin hyvä. Esimerkiksi Ubuntu on hyvä Linux.
Ostin siis Xiaomin Redmi 9C NFC kännykän. Kännyn hinta on vähän yli sata euroa (eli 129€) ostospaikasta riippuen. Kyseessä on edullisemman hintaluokan älykännykkäKiinasta.
Prosessori: kahdeksanytiminen Helio G35, 12nm, 4 x A53 @ 2.3GHz + 4 x A53 @ 1.8GHz,
Grafiikkaprosessori: PowerVR 8320, 680MHz
Käyttöjärjestelmä: Android 10, MIUI 12
Näyttö: 6,53" IPS LCD -kapasitiivinen kosketusnäyttö, 720 x 1600, 20:9, ~269 ppi
The Redmi 9C comes with a AI triple camera setup consisting of 13-megapixel main shooter, a 2-megapixel macro lens, and a 2-megapixel portrait lens, which is suitable for clear photos, up-close macro shots, and beautiful portraits. For the selfie camera, there is an 5-megapixel shooter which features Palm shutter, Portrait mode, Screen flash and Selfie timer. Redmi 9C sports a 6.53" HD+ IPS LCD display with a dot drop notch composing an 81.1% screen-to-body ratio, bringing an immersive visual experience. It has also blue light protection certification, you can comfortably spend long hours on your phone without eye strain. When it comes in design, it has new polished look, the back features a textured design that prevents fingerprints so that the device can retain its pristine look at all times. For security, it is equipped with fingerprint sensor at the back, so you can securely unlock your phone with ease. It has also face unlock.
Kannattaako känny hankkia? Kyllä kannattaa jos haluaa edullisen puhelimen. Alle 130€ hintaluokassa hyvä valinta. Ei sisällä 5G:tä mutta 5G tuskin kannattaa tässä vaiheessa hankkia, jos ei asu 5G:n peittoalueella.
