Torstaina 1.12.2022 tapahtui jotain merkittävää – kenties merkittävin lähtölaukaus koko ihmiskunnan historialle. Perustellusti huomattavasti merkittävämpi edistysaskel kuin ihminen kuussa tai ydinvoima.
Mm. Elon Muskin rahoittama OpenAI-yhtiö julkaisi Internetiin vapaaseen maksuttomaan käyttöön yleisölle ChatGPT-nimisen tekoälyohjelman, joka pohjautuu koneoppimisen kielimalliin ja GPT-3.5 arkkitehtuuriin. Se on hämmästyttävin ja yleiskäyttöisin tekoälyteknologia tähän asti. Ohjelma perustuu chat-käyttöliittymään, ja se kykenee ihmisen pyynnöstä esim. kirjoittamaan lennosta uskottavan esseen tai artikkelin mistä tahansa aiheesta, luomaan runon tai kirjoittamaan toimivaa koodia. Täydellinen se ei ole, mutta tulee kehittymään jatkuvasti. Se saavutti 5 päivässä 1 miljoonan käyttäjän rajapyykin.
Tekoäly kehittyy. Itse olen kyllä yllättynyt näiden uusien tekoälyjen kyvykkyydestä, missä mielessä sitä ei kannata aliarvioida. Kehitys on todellakin ollut nopeaa ja yllättävän syvällistä. Tekoälyjen kyvykkyys on jo yllättävän suurta. Toivottavasti vielä mennään rajusti eteenpäin ja päädytään todelliseen Supertekoälyyn.
Erkki Laitila kommentoi:
Mainosta tätä tulevaisuustutkija Risto Linturille, niin löydät toisen samanmielisen. Anna vinkki ministeri Lintilälle, jonka mielestä Suomesta piti jo tulla tekoälyn suurvalta (oliko se vuoteen 2020 mennessä).
Avasin jo tuon Chatin, mutta en löydä siitä mitään mullistavaa.
Olen IT-alan tohtori, ja soveltanut tekoälyä 1980-luvulta asti. Kolme kirjaa kirjoitin viime vuosikymmenellä. Nuo väitteet kaatuvat jo kiinalaisen huoneen argumentilla. Lainaus Wikipediasta:
”Kiinalaisen huoneen argumentti on filosofi John Searlen artikkelissaan ”Minds, brains and programs” (1980) esittämä ajatuskoe, joka on suunnattu vahvan tekoälyn ajatusta vastaan. Argumentin sanoma tiivistettynä on, että säännönseuraaminen – tarkemmin kommunikointi pelkkien hyvin monimutkaisten sääntöjen nojalla – ei ole ihmismielen toimintaan, erityisesti mielen suorittamaan kommunikaatioon, verrattavissa oleva tapahtuma, koska siinä ei tapahdu merkityksen ymmärtämistä.
Artikkelista lähtien vahvan tekoälyn mahdollisuudesta on väitelty laajalti. Vahvan tekoälyn kannattajat uskovat, ettei tarkoituksenmukaisesti ohjelmoitu tietokone ole pelkkä mielen simulaatio tai malli, vaan se todella lasketaan mieleksi. Se siis ymmärtää, ajattelee ja sillä on kognitiivisia tiloja.
Searlen argumentti tätä vastaan (tai tarkasti ottaen hänen ajatuskokeensa, jonka on tarkoitus kumota tämä) kuuluu seuraavasti:
Oletetaan, että monen vuoden kuluttua olemme saaneet rakennetuksi tietokoneen, joka käyttäytyy niin kuin se ymmärtäisi kiinaa. Kone ottaa syötteenä kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, asettaa niitä vastaavuussuhteeseen toisten merkkien kanssa seuraten joukkoa tiettyjä sääntöjä, niin kuin kaikkien tietokoneiden voi sanoa tekevän, ja esittää ne tulosteena. Oletetaan, että kone tekee tämän niin uskottavasti, että se läpäisee Turingin testin helposti, eli saa kiinaa osaavan ihmisen vakuutetuksi siitä, että on itse kiinaa puhuva ihminen. Kone antaa tarkoituksenmukaisen vastauksen kaikkiin ihmisen sille esittämiin kysymyksiin, niin että kiinaa puhuva ihminen uskoo kommunikoivansa toisen kiinaa puhuvan ihmisen kanssa. Vahvan tekoälyn kannattajat tekisivät tästä johtopäätöksen, että kone ymmärtää kiinaa kuten ihminen.
Searle kuitenkin pyytää meitä olettamaan, että hän istuu tietokoneen sisällä. Toisin sanoen hän on pienessä huoneessa, jonka yhdestä ovesta hän saa kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jonka jälkeen hän seuraa sääntökirjaa ja palauttaa toisesta ovesta kiinalaisia kirjoitusmerkkejä sääntöjen mukaan. Searle huomauttaa, että hän ei kuitenkaan osaa sanaakaan kiinaa. Hän väittää, että tämä ymmärryksen puute osoittaa, etteivät tietokoneetkaan ymmärrä kiinaa, koska ne ovat samassa tilanteessa kuin hän. Ne ovat vain mieltä vailla olevia symbolien käsittelijöitä, aivan kuten hänkin — eivätkä ne ymmärrä mitä ne ”sanovat”, niin kuin ei hänkään.
Laajemmassa muodossaan argumentti väittää, että syntaksista ei voisi johtaa semantiikkaa. Searlen mukaan semantiikka (symbolien merkitykset) on riippumaton syntaksista (symbolien mekaanisista käsittelysäännöistä). Tietokone kykenee Searlen mukaan ainoastaan syntaksiin eikä lainkaan semantiikkaan, mitä kiinalainen huone kansantajuisesti pyrkii havainnollistamaan.”
Erkki Laitilan kommentit ovat kyllä ihan relevantteja.
https://kirja.elisa.fi/kirjailija/erkki-laitila
Itse olen pohtinut ovatko nämä nykymallit tietoisia jollain tasolla. En jaksa uskoa tuohon Kiinalaiseen huoneeseen. Kyllä tekoälyjen kyvykkyys on nykyään niin suurta ettei sitä voi oikein vähätellä. Monet tekoälyt kykenevät luomaan taidetta, ja sellaisella tasolla, että eivät ihmisen noin yleisesti siihen kykene. Ehkä kaikista etevimmät taiteilijat kykenevät vastaavaan mutta keskivertotaiteilija ei kykene.
Nämä kielimallit kykenevät sellaiseen pohdintaan, joka kyllä vaikuttaa varsin syvälliseltä ja tietoiselta touhulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti