Mikropiirit ja politiikka

Tomi Kristeri kirjoittaa mikropiirien poliittisesta ulottuvuudesta.

Kiinan tavoitteet puolijohdeautonomiasta, ja Yhdysvaltojen laaja-alainen vastareaktio siihen, olivat kuitenkin vain ensimmäiset askeleet teknologisen valtakamppailun tiellä. Tänä vuonna myös presidentti Joe Bidenin hallinto ja Ursula von der Leyenin komissio ovat laatineet omat massiiviset investointipakettinsa kotimaisen mikrosirutuotannon kannustamiseksi. Molemmissa suunnitelmissa korostuu kotimaisen tuotannon kannustamisen lisäksi sirujen erityinen strateginen luonne ja merkitys kansalliselle turvallisuudelle. Tämä kehitys vaikuttaa viittaavan tulevaisuuteen, jossa strategisen teknologian tuotannon kansainvälisyys aletaan nähdä yhä enemmän turvallisuusriskinä ja kriittisenä haavoittuvaisuuden merkkinä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/09/12/mikrosiruteollisuus-seisoo-uuden-teknologisen-kilpavarustelun-eturintamassa/

Kirjoitus on varsin asiallinen ja en ainakaan heti huomannut siinä asiavirheitä. Sinälläänhän sota-aseissa ei pääasiallisesti käytetä kovinkaan kummoisia piirejä eli niiden tuottaminen kyllä onnistuu varsin vanhallakin tuotanto teknologialla. Tekoäly jo vaatiikin modernimpia piirejä mutta tavallisissa aseissa tarpeet ovat paljon helpommin toteutettavissa. Joku tankki tai tykki ei kovinkaan kehittynyttä prosessoria tarvi ja sama koskee suurinta osaa aseista. 10 vuotta vanha tuotantoteknologia riittänee melkein kaikkeen sotilas touhuun.

http://natonalla.blogspot.com/2022/09/suomi-naton-takia-sotaan.html

https://markkusiira.com/2022/09/13/vanhan-ja-uuden-jarjestyksen-epavakaa-valitila/

http://defenseblog-njs.blogspot.com/2017/12/how-wassenaar-arrangement-can-help.html

Kvanttiuhka tarkoittaa sitä, että kvanttikoneilla pystyy helposti murtamaan nykyiset asymmetriset salaukset. Pahimmillaan tämä tarkoittaa koko internetin tietoturvan kaatumista. Aivan näin paha tilanne ei ole, mutta jo lähivuosina saamme käyttöömme hybridisalauksen, sanoi Xpheran teknologiajohtaja Kimmo Järvinen eilen Embedded Conference Finland -tapahtumassa.

ECF22 keräsi yhteen toistasataa sulautettujen järjestelmien ammattilaista ja niistä kiinnostunutta. Tietoturva oli koko tapahtuman kantama teema ja esillä monessa esityksessä. Xipheran Järvinen käsitteli kvanttiuhkaa omassa esityksessään.

Aihe on ajankohtainen, sillä amerikkalainen NIST-standardointijärjestö julkaisi heinäkuussa ensimmäiset ehdokkaansa PQC-algoritmeiksi. PQC viittaa salaukseen, joka kestää kvanttikoneiden laskentatehon (post-quantum cryptography). Tehtävän hankaluutta kuvaa sekin, että yksi NIST:n voittajaksi julistamista algoritmeista ehdittiin jo murtaa.

Yksi kisassa mukana olleista (SIKE) osoittautui heikoksi. - Sen pystyy murtamaan viikonloppuna tavallisella läppärillä, Järvinen sanoi. Lisäksi jo kisan 3-vaiheessa yksi finalisteista murrettiin.

NIST:n tavoitteena on, että 2023-2024 saadaan ensimmäiset standardit valmiiksi. Standardiin on päätymässä yksi KEM-algoritmi (key encapsulation mechanism) ja kolme allekirjoitusalgoritmia. Järjestö on lisäksi avaamassa uuden kilpailun PQC-allekirjoituksen algoritmeiksi, koska ensimmäisiin ehdokkaisiin ei oltu tyytyväisiä.

https://etn.fi/index.php/72-ecf/13970-ecf22-kvanttiuhka-tuo-hybridisalauksen 

https://etn.fi/images/ecf/ecf22-presentations/ecf22_jarvinen_kimmo_pqc.pdf

Kvanttitietokoneiden kehityksen vuoksi perinteiset salausmenetelmät eivät enää kestä valtiotason toimijoiden hyökkäyksiä. Peruskäyttäjä on vielä jonkin aikaa turvassa, koska kvanttitietokoneita ei ole kovinkaan montaa vielä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/02/16/turvallisuuspolitiikan-seuraavaa-vallankumousta-ei-ymmarra-arkijarjella-mutta-kvanttitietokoneet-uhkaavat-nykysalauksia-jo-pian/

Tietokoneiden historiaa

Kiinan ja Venäjän pakko kehittää omaa tietoteknikkaa

Amerikkalaiset eivät suostu myymään teknologiaa venäläisille ja kiinalaisille. Tämän takia nämä joutuvat kehittämään omaa teknologiaansa ja voivat siten mennä jopa amerikan ohi. Amerikkalaiset siis ampuvat omaan jalkaansa. Amerikalle olisi järkevämpää myydä omaa teknologiaansa kiinalaisille kuin antaa heidän kehittää omaansa. 

Kiinalla on kunnianhimoiset tavoitteet nousta Yhdysvaltojen rinnalle tieteen, teknologian ja talouden jättiläiseksi. Koronakriisi tarjoaa sille mahdollisuuden vauhdittaa strategista etenemistään. Myös Suomessa on syytä tuntea Kiina ja sen tavoitteet, jotta ymmärrämme missä kysymyksissä meidän on syytä olla tiukka ja missä joustaa. 千里之行，始於足下 (tuhannen mailin matka alkaa yhdellä askelella), kirjoitti Kiinan ehkä tunnetuin filosofi Laotse yli 2500 vuotta sitten teoksessaan Daodejing. Tämä periaate kuvaa kiinalaisiin usein liitettyä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, joka näkyy myös Kiinan harjoittamassa teollisuus- ja teknologiapolitiikassa.

https://www.eva.fi/blog/2020/09/29/kiina-nousee-teknologian-jattilaiseksi-mutta-yhteiset-saannot-on-loydettava/

https://pjarvinen.blogspot.com/2019/05/onko-kiinan-takaovista-todisteita.html

http://naskinen.blogspot.com/2020/07/kiina-uhkaa-globalisaatiota.html