Tietokone klassikkoja

Tietokoneita on ollut jo varsin kauan laajamittaisessa käytössä. Miljoonia kappaleita myyneitä tietokoneita on ollut ainakin 1980-luvulta lähtien. Aikanaan tietokoneet olivat varsin isoja ja kalliita. Hinnat tulivat sitten alas samalla kuin koko pieneni. 

Tietokoneiden toimintaperiaatteet ovat pysyneet pitkään samoina. Ainoastaan mahdollisesti optiset tietokoneet ja kvanttitietokoneet voisivat tuoda jotain todella uutta. Tekoälyprosessorit ovat yksi uudempi asia mutta nekin toimivat suurinpiirtein samalla lailla kuin muut tietokoneet. Tietokoneiden koossa on tapahtunut isoja muutoksia kun markkinoille on tullut kännykät, tabletit ja älykellot mutta nämäkin ovat suhteellisen lähellä perinteisiä tietokoneita. 

Aikanaan Suomen kansan tietokoneistuminen lähti liikkeelle Commodore 64:stä. Suomessa on ollut laajamittaista tietokoneen käyttöä jo lähemmäs 40-vuotta ja se on kantanut hedelmää valtavasti ja mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Linuxia ei pidä unohtaa, koska se on tehnyt tietokoneilusta varsin halpaa ja kiitos siitä kuuluu Linus Thorvaldsille ja kumppaneille. Linukselle pitäisi saada Helsinkiin ns. koodaripatsas.

Mikropiirit ja politiikka

Tomi Kristeri kirjoittaa mikropiirien poliittisesta ulottuvuudesta.

Kiinan tavoitteet puolijohdeautonomiasta, ja Yhdysvaltojen laaja-alainen vastareaktio siihen, olivat kuitenkin vain ensimmäiset askeleet teknologisen valtakamppailun tiellä. Tänä vuonna myös presidentti Joe Bidenin hallinto ja Ursula von der Leyenin komissio ovat laatineet omat massiiviset investointipakettinsa kotimaisen mikrosirutuotannon kannustamiseksi. Molemmissa suunnitelmissa korostuu kotimaisen tuotannon kannustamisen lisäksi sirujen erityinen strateginen luonne ja merkitys kansalliselle turvallisuudelle. Tämä kehitys vaikuttaa viittaavan tulevaisuuteen, jossa strategisen teknologian tuotannon kansainvälisyys aletaan nähdä yhä enemmän turvallisuusriskinä ja kriittisenä haavoittuvaisuuden merkkinä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/09/12/mikrosiruteollisuus-seisoo-uuden-teknologisen-kilpavarustelun-eturintamassa/

Kirjoitus on varsin asiallinen ja en ainakaan heti huomannut siinä asiavirheitä. Sinälläänhän sota-aseissa ei pääasiallisesti käytetä kovinkaan kummoisia piirejä eli niiden tuottaminen kyllä onnistuu varsin vanhallakin tuotanto teknologialla. Tekoäly jo vaatiikin modernimpia piirejä mutta tavallisissa aseissa tarpeet ovat paljon helpommin toteutettavissa. Joku tankki tai tykki ei kovinkaan kehittynyttä prosessoria tarvi ja sama koskee suurinta osaa aseista. 10 vuotta vanha tuotantoteknologia riittänee melkein kaikkeen sotilas touhuun.

http://natonalla.blogspot.com/2022/09/suomi-naton-takia-sotaan.html

https://markkusiira.com/2022/09/13/vanhan-ja-uuden-jarjestyksen-epavakaa-valitila/

http://defenseblog-njs.blogspot.com/2017/12/how-wassenaar-arrangement-can-help.html

Kvanttiuhka tarkoittaa sitä, että kvanttikoneilla pystyy helposti murtamaan nykyiset asymmetriset salaukset. Pahimmillaan tämä tarkoittaa koko internetin tietoturvan kaatumista. Aivan näin paha tilanne ei ole, mutta jo lähivuosina saamme käyttöömme hybridisalauksen, sanoi Xpheran teknologiajohtaja Kimmo Järvinen eilen Embedded Conference Finland -tapahtumassa.

ECF22 keräsi yhteen toistasataa sulautettujen järjestelmien ammattilaista ja niistä kiinnostunutta. Tietoturva oli koko tapahtuman kantama teema ja esillä monessa esityksessä. Xipheran Järvinen käsitteli kvanttiuhkaa omassa esityksessään.

Aihe on ajankohtainen, sillä amerikkalainen NIST-standardointijärjestö julkaisi heinäkuussa ensimmäiset ehdokkaansa PQC-algoritmeiksi. PQC viittaa salaukseen, joka kestää kvanttikoneiden laskentatehon (post-quantum cryptography). Tehtävän hankaluutta kuvaa sekin, että yksi NIST:n voittajaksi julistamista algoritmeista ehdittiin jo murtaa.

Yksi kisassa mukana olleista (SIKE) osoittautui heikoksi. - Sen pystyy murtamaan viikonloppuna tavallisella läppärillä, Järvinen sanoi. Lisäksi jo kisan 3-vaiheessa yksi finalisteista murrettiin.

NIST:n tavoitteena on, että 2023-2024 saadaan ensimmäiset standardit valmiiksi. Standardiin on päätymässä yksi KEM-algoritmi (key encapsulation mechanism) ja kolme allekirjoitusalgoritmia. Järjestö on lisäksi avaamassa uuden kilpailun PQC-allekirjoituksen algoritmeiksi, koska ensimmäisiin ehdokkaisiin ei oltu tyytyväisiä.

https://etn.fi/index.php/72-ecf/13970-ecf22-kvanttiuhka-tuo-hybridisalauksen 

https://etn.fi/images/ecf/ecf22-presentations/ecf22_jarvinen_kimmo_pqc.pdf

Kvanttitietokoneiden kehityksen vuoksi perinteiset salausmenetelmät eivät enää kestä valtiotason toimijoiden hyökkäyksiä. Peruskäyttäjä on vielä jonkin aikaa turvassa, koska kvanttitietokoneita ei ole kovinkaan montaa vielä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/02/16/turvallisuuspolitiikan-seuraavaa-vallankumousta-ei-ymmarra-arkijarjella-mutta-kvanttitietokoneet-uhkaavat-nykysalauksia-jo-pian/

Tietokoneiden historiaa