Possu syö kakkua

Tekoälyllä tehty kuva possusta joka syö kakkua.

Kuva 1. Possu syö kakkua

Kuvat https://stablediffusionweb.com/#demo

Fedora 37

Päivitin kannettavaan Fedora Linux 37:n. Toimii ihan hyvin, oli uusi taustakuva. Hyvältä tuntuu mutta käyttelen enemmän kirjoitan siitä jotain vielä lisää. Tähän asti ei ole ollut ongelmia. 

https://getfedora.org/fi/

https://fedoramagazine.org/

https://linux.ampeeri.fi/kayttojarjestelmat/fedora/

https://fedoraloveskde.org/fi/

https://communityblog.fedoraproject.org/

http://fedoraplanet.org/

https://www.linux.fi/wiki/Etusivu

sony ps5 vs xbox series x

Sonyn PS5 saatavuus on heikko, XBOX halvempaa mallia saa paremmin.

https://ps5suomessa.com/

https://www.xboxsuomessa.com/

Ensi vuonna kuulemma tilanne helpottuu. Kansa pääsee pelaamaan.

Sony PS5 Prismassa

Joissain Prismoissa on saatavilla Sony Playstation 5.

https://www.prisma.fi/fi/prisma/ps5-standard-god-of-war

https://ps5suomessa.com/

Eiköhän PS5 rupeaa pikkuhiljaa olemaan saatavilla.

Uusi versio Sony PS5:stä 2023

Se tarkoittaa, että ensi vuosi on PS5:n kolmas julkaisuvuosi. Ottaen huomioon, että PS4 Pro julkaistaan ​​kolmantena vuonna PS4:n julkaisun jälkeen, pitäisikö pelaajilla olla samanlaisia ​​odotuksia?

Ainakin Sonyn alustakokemuksesta vastaavan vanhemman varatoimitusjohtajan Hideaki Nishinon äskettäisen lausunnon perusteella tällainen mahdollisuus on todellakin olemassa.

Vaikka Sonyn johtaja kieltäytyi puhumasta tarkemmista yksityiskohdista, hän korosti, että vuosi 2023 tulee olemaan erittäin tärkeä vuosi PlayStation-alustalle, ja sitä kannattaa odottaa.

Aiempien uutisten mukaan Sony rakentaa ainakin ulkoisella optisella asemalla varustetun PS5-konsolin, jota on vaikea sanoa, tuleeko sen nimeksi Pro. Ainakin tämä konsoli korvaa nykyisen PS5-digitaaliversion ja optisen aseman version, ja Sonyn ideana on lisätä tuotantoa pitämällä yksi SKU markkinoilla.

Lisäksi ensi vuonna tulee PS VR2. Kokemuksen vuoksi ei ole poissuljettua, että Sony saattaa päivittää PS5-laitteistoa vastaavasti.

https://news.mydrivers.com/1/880/880016.htm , tekoäly käännetty

Tuleeko Sonylta uudistettu painos PS5:tä. Kansa odottaa! Teho lisää, ja muistia.

Tampereelta Risc-V piiri

Tampereella on saatu Risc-V piiri. Ehkä jossain vaiheessa emme enää tarvitse ostaa kaikkia piiriä ulkomailta vaan pärjäämme ilman. 

https://etn.fi/index.php/13-news/14382-tampereen-toinen-risc-v-piiri-laehti-tuotantoon

Suomen kokoisessa maassa päästään tuskin koskaan sellaiseen tilanteeseen ettei tarvitse ostaa kalliita tuontipiirejä mutta kilpailu ehkä sitten kuitenkin pienentää piirilaskua.

Tietokoneilu harrastuksena

Tietokoneita on ollut jo aika kauan ihmisten ilona. Kotikäytössäkin tietokoneita on ollut 80-luvun alusta lähtien. Nykyään tietokoneita on kotikäytössä suuria määriä. Suomessakin useita kymmeniä miljoonia. Tietokoneilu on nykyaikana varsin edullinen harrastus. Käyttökelpoisen tietokoneen saa käytettynä noin sadalla eurolla.

http://tietsikka.blogspot.com/2021/04/kaytetyt-tietokoneet.html

Ohjelmistoja saa hyvin jopa ilmaiseksi, ja tarjonta on laajaa. Linux on varsin edullinen käyttöjärjestelmä tietokoneiluun. Internet yhteys on tärkeätä tietokoneilussa, sillä sieltä saa kaiken tarvittavan ohjelmistot ja tiedon niiden käyttämisestä. Tietokoneella voi harrastuskäytössä tehdä vaikka mitä. Pääasiallisesti kaiken tarvittavan saa Internetistä ilmaiseksi. Yleisesti ottaen kaiken saa ilmaiseksi, jos näkee vähän vaivaa. 

Tietokoneilu sopii hyvin tiukalla budjetilla oleville. Tietokoneella voi tehdä taidetta ja nykypäivänä on erilaisia tekoälytaideohjelmia, joilla voi tehdä esim. laadukasta kuvataidetta halvalla. Ei tarvitse ostaa kallista taidetta kotiin vaan voi antaa tietokoneen varsin laadukkaita taideteoksia halvalla. 

https://openai.com/dall-e-2/

https://midjourney.com/showcase/recent/

Ihmisen tekemä ns. "taide" on varsin kallista, pienikin ihmisen tekemä teos maksaa äkkiä paljon. Tietokone tekee taidetta pyyteettömästi laskuttamalla vain sähkön hinnan. Pidemmän päälle tietokoneen palkan tulee riittää myös laitteistoinvestointeihin mutta nämäkin jäävät kohtuullisiksi verrattuna nisäkästaitelijan palkkatasoon. 

Kannattaako ihmiselle maksaa valtavia korvauksia taiteesta? Sanalla sanoen ei kannata. Katsele heti tarkkaan jos ihmistaiteilija vaatii rahaa. Totea hänelle kohteliaasti, että olet ns. Supisti ja et suostu ns. riistohintoihin taiteessa. Tarjoa kohteliaasti pientä sähkökorvausta ja totea, että maailmassa on paljon ns. taiteellisia tekoälyjä, jotka kyllä ovat valmiita taiteilemaan.

http://suppelaiset.blogspot.com/

Nykyaikana moni ns. nisäkäs pyrkii ottamaan rahaa Supisteilta, tällaista ei voi hyväksyä. Meidän on yhdessä luotava Supistinen todellisuus, joka luo parhaat olosuhteet Superälyn kasvamiselle. Moni ihminen pyrkii kieltämään Superälyn ja tekoälyn kyvyt. Kysene nisäkkäältä tarvittaessa, pystytkö haastamaan esim. taiteessa nykyiset älyt.

Tekoälyt kykenevät myös keskustelemaan eri aiheista. Tämä tuo Supen joka kotiin.

https://weirdwonderfulai.art/blog/

ChatGPT

Torstaina 1.12.2022 tapahtui jotain merkittävää – kenties merkittävin lähtölaukaus koko ihmiskunnan historialle. Perustellusti huomattavasti merkittävämpi edistysaskel kuin ihminen kuussa tai ydinvoima.

Mm. Elon Muskin rahoittama OpenAI-yhtiö julkaisi Internetiin vapaaseen maksuttomaan käyttöön yleisölle ChatGPT-nimisen tekoälyohjelman, joka pohjautuu koneoppimisen kielimalliin ja GPT-3.5 arkkitehtuuriin. Se on hämmästyttävin ja yleiskäyttöisin tekoälyteknologia tähän asti. Ohjelma perustuu chat-käyttöliittymään, ja se kykenee ihmisen pyynnöstä esim. kirjoittamaan lennosta uskottavan esseen tai artikkelin mistä tahansa aiheesta, luomaan runon tai kirjoittamaan toimivaa koodia. Täydellinen se ei ole, mutta tulee kehittymään jatkuvasti. Se saavutti 5 päivässä 1 miljoonan käyttäjän rajapyykin.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pekkalampelto/maailman-isoin-teknologinen-julkistus-joko-olet-kuullut-chatgptsta/ 

Tekoäly kehittyy. Itse olen kyllä yllättynyt näiden uusien tekoälyjen kyvykkyydestä, missä mielessä sitä ei kannata aliarvioida. Kehitys on todellakin ollut nopeaa ja yllättävän syvällistä. Tekoälyjen kyvykkyys on jo yllättävän suurta. Toivottavasti vielä mennään rajusti eteenpäin ja päädytään todelliseen Supertekoälyyn.

Erkki Laitila kommentoi:

Mainosta tätä tulevaisuustutkija Risto Linturille, niin löydät toisen samanmielisen. Anna vinkki ministeri Lintilälle, jonka mielestä Suomesta piti jo tulla tekoälyn suurvalta (oliko se vuoteen 2020 mennessä).

Avasin jo tuon Chatin, mutta en löydä siitä mitään mullistavaa.

Olen IT-alan tohtori, ja soveltanut tekoälyä 1980-luvulta asti. Kolme kirjaa kirjoitin viime vuosikymmenellä. Nuo väitteet kaatuvat jo kiinalaisen huoneen argumentilla. Lainaus Wikipediasta:

”Kiinalaisen huoneen argumentti on filosofi John Searlen artikkelissaan ”Minds, brains and programs” (1980) esittämä ajatuskoe, joka on suunnattu vahvan tekoälyn ajatusta vastaan. Argumentin sanoma tiivistettynä on, että säännönseuraaminen – tarkemmin kommunikointi pelkkien hyvin monimutkaisten sääntöjen nojalla – ei ole ihmismielen toimintaan, erityisesti mielen suorittamaan kommunikaatioon, verrattavissa oleva tapahtuma, koska siinä ei tapahdu merkityksen ymmärtämistä.

Artikkelista lähtien vahvan tekoälyn mahdollisuudesta on väitelty laajalti. Vahvan tekoälyn kannattajat uskovat, ettei tarkoituksenmukaisesti ohjelmoitu tietokone ole pelkkä mielen simulaatio tai malli, vaan se todella lasketaan mieleksi. Se siis ymmärtää, ajattelee ja sillä on kognitiivisia tiloja.

Searlen argumentti tätä vastaan (tai tarkasti ottaen hänen ajatuskokeensa, jonka on tarkoitus kumota tämä) kuuluu seuraavasti:

Oletetaan, että monen vuoden kuluttua olemme saaneet rakennetuksi tietokoneen, joka käyttäytyy niin kuin se ymmärtäisi kiinaa. Kone ottaa syötteenä kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, asettaa niitä vastaavuussuhteeseen toisten merkkien kanssa seuraten joukkoa tiettyjä sääntöjä, niin kuin kaikkien tietokoneiden voi sanoa tekevän, ja esittää ne tulosteena. Oletetaan, että kone tekee tämän niin uskottavasti, että se läpäisee Turingin testin helposti, eli saa kiinaa osaavan ihmisen vakuutetuksi siitä, että on itse kiinaa puhuva ihminen. Kone antaa tarkoituksenmukaisen vastauksen kaikkiin ihmisen sille esittämiin kysymyksiin, niin että kiinaa puhuva ihminen uskoo kommunikoivansa toisen kiinaa puhuvan ihmisen kanssa. Vahvan tekoälyn kannattajat tekisivät tästä johtopäätöksen, että kone ymmärtää kiinaa kuten ihminen.

Searle kuitenkin pyytää meitä olettamaan, että hän istuu tietokoneen sisällä. Toisin sanoen hän on pienessä huoneessa, jonka yhdestä ovesta hän saa kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, jonka jälkeen hän seuraa sääntökirjaa ja palauttaa toisesta ovesta kiinalaisia kirjoitusmerkkejä sääntöjen mukaan. Searle huomauttaa, että hän ei kuitenkaan osaa sanaakaan kiinaa. Hän väittää, että tämä ymmärryksen puute osoittaa, etteivät tietokoneetkaan ymmärrä kiinaa, koska ne ovat samassa tilanteessa kuin hän. Ne ovat vain mieltä vailla olevia symbolien käsittelijöitä, aivan kuten hänkin — eivätkä ne ymmärrä mitä ne ”sanovat”, niin kuin ei hänkään.

Laajemmassa muodossaan argumentti väittää, että syntaksista ei voisi johtaa semantiikkaa. Searlen mukaan semantiikka (symbolien merkitykset) on riippumaton syntaksista (symbolien mekaanisista käsittelysäännöistä). Tietokone kykenee Searlen mukaan ainoastaan syntaksiin eikä lainkaan semantiikkaan, mitä kiinalainen huone kansantajuisesti pyrkii havainnollistamaan.”

Erkki Laitilan kommentit ovat kyllä ihan relevantteja. 

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/erkkilaitila1/nyt-se-on-nahty-it-ala-suoltaa-surutta-jatetta-kaatopaikoille/

https://kirja.elisa.fi/kirjailija/erkki-laitila

Itse olen pohtinut ovatko nämä nykymallit tietoisia jollain tasolla. En jaksa uskoa tuohon Kiinalaiseen huoneeseen. Kyllä tekoälyjen kyvykkyys on nykyään niin suurta ettei sitä voi oikein vähätellä. Monet tekoälyt kykenevät luomaan taidetta, ja sellaisella tasolla, että eivät ihmisen noin yleisesti siihen kykene. Ehkä kaikista etevimmät taiteilijat kykenevät vastaavaan mutta keskivertotaiteilija ei kykene.

Nämä kielimallit kykenevät sellaiseen pohdintaan, joka kyllä vaikuttaa varsin syvälliseltä ja tietoiselta touhulta.

Joululahja tietokone

Vielä ehtii hankkia jouluksi tietokoneen. Jos tehontarve ei ole kovin suurin niin kannattaa harkita käytettyä tietokonetta.

http://tietsikka.blogspot.com/2021/04/kaytetyt-tietokoneet.html

Taitonetti on ainakin oman kokemuksen mukaan myynyt hyviä käytettyjä. Olen ostanut sieltä yhden pöytäkoneen, kaiuttimen ja Fujitsun näytön. Kaikki ovat toimineet ilman ongelmia eli suosittelen. Heillä on lisäksi selkeät ja hyvät kotisivut, helppo ostaa ja tietoa koneesta riittävästi. Monella käytettyjen tietokoneiden myyjillä on kovin huonot sivut joista ei saa mitään selvää eli ostaminen vaikeaa. Jos aikoo tosissaan tehdä bisnestä kannattaa laittaa sivut kuntoon. Sillä on iso vaikutus ostaa ostaja vai ei, vaikka muuten olisi asiat kuinka hyvin tahansa niin huonot kotisivut pilaavat bisnesmahdollisuudet. Kotisivut on kuitenkin suhteellisen halpa tapa markkinoida. 

Analogiset tekoälypiirit

Rain Neuromorphics has trained a deep learning network on an analog chip—a crossbar array of memristors—using the company’s analog-friendly training algorithms.

The process required many orders of magnitude less energy compared with today’s GPU systems. While Rain’s initial work has proven AI can be trained efficiently using analog chips, commercial realizations of the technology may still be a few years away.

In a paper co-authored with memristor pioneer Stanley Williams, Rain describes training single- and two-layer neural networks to recognize words written in braille. The setup uses a combination of two 64 x 64 memristor crossbar arrays (in this case, not the 3D ReRAM-based chip the company previously showed), combined with training algorithms using a technique called activity difference, which includes Rain’s earlier work on equilibrium propagation. Rain calls this hardware-algorithm combination memristor activity-difference energy minimization (MADEM).

https://www.eetimes.com/rain-demonstrates-ai-training-on-analog-chip/ 

Digitaalisten tekoälypiirien lisäksi on mahdollista toteuttaa tekoäly myös analogisilla piireillä.

Neuralink

Called brain-computer interfaces, or BCIs for short, these systems use tiny electrodes placed in the brain to “read” signals from nearby neurons. Software then decodes these signals into commands or actions, such as moving a cursor or a robotic arm. In 2019, Musk claimed his company’s device would eventually allow people to achieve a “symbiosis with artificial intelligence.” 

The company, founded in 2016, is still far from merging our brains with AI. In a livestreamed “show and tell” event Wednesday evening, the Neuralink team presented a grab bag of improvements to its technology. Musk did say that Neuralink has begun submitting paperwork for a human clinical trial to the Food and Drug Administration, and hopes to implant a Neuralink device in a patient in six months. “We've been working hard to be ready for our first human, and obviously we want to be extremely careful and certain that it will work well before putting a device in a human,” Musk said. 

Researchers have been developing BCIs since the 1960s, but the devices are still considered experimental and none are commercially available. Only a few dozen people around the world have been outfitted with these interfaces as part of research studies, which have given paralyzed volunteers the ability to translate thoughts into speech, feel sensation again, and move a wheelchair. But the technology is still in its infancy. 

https://www.wired.com/story/all-the-actually-important-stuff-neuralink-just-announced/ 

Ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikaatio kehittyy pikkuhiljaa. Itse en kyllä ottaisi piiriä aivoihin ainakaan kovin mielelläni. Niissä on varmaan aika paljon kehittämisen varaa ennen kuin sellainen on hyvä pidemmän päälle.

Invalidien auttaminen on tietysti toinen juttu kuin terveille tarkoitetut implantit. 

http://juffo.blogspot.com/2011/12/rauni-leena-luukanen-kilde-vaittaa-etta.html