Suositut tekstit

tiistai 27. syyskuuta 2022

Rust Linuxiin

Linuxissa otetaan käyttöön Rust. En ole Rustilla ohjelmoinut. C:llä ja C++:lla olen jonkun verran, siitä on tosin aikaa. Rustissahan automaatio on viety paljon pidemmälle kuin C:ssä. Erityisesti Rustissa on hyvä muistin varauksen automaatio. Itse tykkään kielistä, joissa on paljon automaatiota. Ei ohjelmoijan tule kaikkia pikkujuttuja itse hoitaa vaan koneen pitää hoitaa ne automaattisesti.

This week, Linux’s Benevolent Dictator For Life Linus Torvalds mentioned that the Rust programming language would be used in the upcoming Linux 6.1 kernel. Currently, the Linux kernel is at preview version 6.0-rc6 (codenamed “Hurr durr I’ma ninja sloth”) so we have a bit of time before we all have Rust powering the kernel, but the mere announcement is news-worthy. It’s the author’s opinion that this embrace of Rust at the very core of Linux will be a huge boost to the robotics community.

There are a few reasons for my optimism. First, let’s acknowledge that those in charge of the capital-K Linux Kernel have traditionally forbidden the use of any language other than good old-fashioned C; leaving those confines willingly is remarkable. This will do two important things for the community: start to relieve tech’s complete reliance on C as a programming protocol, and invite programmers who are Rust-forward to make a mark on Linux as a whole. After all, this movement has already started as Android incorporated Rust in 2021.

https://www.therobotreport.com/linux-embracing-rust-will-boost-robotics-community/

perjantai 23. syyskuuta 2022

Arm iskee

But for new workloads, forget it. Arm will very quickly become the CPU of choice on the clouds and among the hyperscalers unless Intel radically cuts prices on Xeon SP CPUs. With a 30 percent to 40 percent price/performance advantage for equivalent performance for a cloud instance, why would you deploy on an X86 instance instead of an Arm instance? Perhaps you buy a Xeon SP – and a back generation one at that – because AMD is sold out of Epyc CPUs and that is all you can get?

https://www.nextplatform.com/2022/09/22/arm-is-the-new-risc-unix-risc-v-is-the-new-arm/ 

Arm leviää kulovalkean tavoin, pikkuhiljaa saadaan todellista kilpailua. Kuluttaja voittaa!

sunnuntai 18. syyskuuta 2022

Tietokone klassikkoja

Tietokoneita on ollut jo varsin kauan laajamittaisessa käytössä. Miljoonia kappaleita myyneitä tietokoneita on ollut ainakin 1980-luvulta lähtien. Aikanaan tietokoneet olivat varsin isoja ja kalliita. Hinnat tulivat sitten alas samalla kuin koko pieneni. 

Tietokoneiden toimintaperiaatteet ovat pysyneet pitkään samoina. Ainoastaan mahdollisesti optiset tietokoneet ja kvanttitietokoneet voisivat tuoda jotain todella uutta. Tekoälyprosessorit ovat yksi uudempi asia mutta nekin toimivat suurinpiirtein samalla lailla kuin muut tietokoneet. Tietokoneiden koossa on tapahtunut isoja muutoksia kun markkinoille on tullut kännykät, tabletit ja älykellot mutta nämäkin ovat suhteellisen lähellä perinteisiä tietokoneita. 

Aikanaan Suomen kansan tietokoneistuminen lähti liikkeelle Commodore 64:stä. Suomessa on ollut laajamittaista tietokoneen käyttöä jo lähemmäs 40-vuotta ja se on kantanut hedelmää valtavasti ja mahdollistanut nykyisen hyvinvoinnin. Linuxia ei pidä unohtaa, koska se on tehnyt tietokoneilusta varsin halpaa ja kiitos siitä kuuluu Linus Thorvaldsille ja kumppaneille. Linukselle pitäisi saada Helsinkiin ns. koodaripatsas.

tiistai 13. syyskuuta 2022

Mikropiirit ja politiikka

Tomi Kristeri kirjoittaa mikropiirien poliittisesta ulottuvuudesta.

Kiinan tavoitteet puolijohdeautonomiasta, ja Yhdysvaltojen laaja-alainen vastareaktio siihen, olivat kuitenkin vain ensimmäiset askeleet teknologisen valtakamppailun tiellä. Tänä vuonna myös presidentti Joe Bidenin hallinto ja Ursula von der Leyenin komissio ovat laatineet omat massiiviset investointipakettinsa kotimaisen mikrosirutuotannon kannustamiseksi. Molemmissa suunnitelmissa korostuu kotimaisen tuotannon kannustamisen lisäksi sirujen erityinen strateginen luonne ja merkitys kansalliselle turvallisuudelle. Tämä kehitys vaikuttaa viittaavan tulevaisuuteen, jossa strategisen teknologian tuotannon kansainvälisyys aletaan nähdä yhä enemmän turvallisuusriskinä ja kriittisenä haavoittuvaisuuden merkkinä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/09/12/mikrosiruteollisuus-seisoo-uuden-teknologisen-kilpavarustelun-eturintamassa/

Kirjoitus on varsin asiallinen ja en ainakaan heti huomannut siinä asiavirheitä. Sinälläänhän sota-aseissa ei pääasiallisesti käytetä kovinkaan kummoisia piirejä eli niiden tuottaminen kyllä onnistuu varsin vanhallakin tuotanto teknologialla. Tekoäly jo vaatiikin modernimpia piirejä mutta tavallisissa aseissa tarpeet ovat paljon helpommin toteutettavissa. Joku tankki tai tykki ei kovinkaan kehittynyttä prosessoria tarvi ja sama koskee suurinta osaa aseista. 10 vuotta vanha tuotantoteknologia riittänee melkein kaikkeen sotilas touhuun.

http://natonalla.blogspot.com/2022/09/suomi-naton-takia-sotaan.html

https://markkusiira.com/2022/09/13/vanhan-ja-uuden-jarjestyksen-epavakaa-valitila/

http://defenseblog-njs.blogspot.com/2017/12/how-wassenaar-arrangement-can-help.html


torstai 8. syyskuuta 2022

Kvanttiuhka tarkoittaa sitä, että kvanttikoneilla pystyy helposti murtamaan nykyiset asymmetriset salaukset. Pahimmillaan tämä tarkoittaa koko internetin tietoturvan kaatumista. Aivan näin paha tilanne ei ole, mutta jo lähivuosina saamme käyttöömme hybridisalauksen, sanoi Xpheran teknologiajohtaja Kimmo Järvinen eilen Embedded Conference Finland -tapahtumassa.

ECF22 keräsi yhteen toistasataa sulautettujen järjestelmien ammattilaista ja niistä kiinnostunutta. Tietoturva oli koko tapahtuman kantama teema ja esillä monessa esityksessä. Xipheran Järvinen käsitteli kvanttiuhkaa omassa esityksessään.

Aihe on ajankohtainen, sillä amerikkalainen NIST-standardointijärjestö julkaisi heinäkuussa ensimmäiset ehdokkaansa PQC-algoritmeiksi. PQC viittaa salaukseen, joka kestää kvanttikoneiden laskentatehon (post-quantum cryptography). Tehtävän hankaluutta kuvaa sekin, että yksi NIST:n voittajaksi julistamista algoritmeista ehdittiin jo murtaa.

Yksi kisassa mukana olleista (SIKE) osoittautui heikoksi. - Sen pystyy murtamaan viikonloppuna tavallisella läppärillä, Järvinen sanoi. Lisäksi jo kisan 3-vaiheessa yksi finalisteista murrettiin.

NIST:n tavoitteena on, että 2023-2024 saadaan ensimmäiset standardit valmiiksi. Standardiin on päätymässä yksi KEM-algoritmi (key encapsulation mechanism) ja kolme allekirjoitusalgoritmia. Järjestö on lisäksi avaamassa uuden kilpailun PQC-allekirjoituksen algoritmeiksi, koska ensimmäisiin ehdokkaisiin ei oltu tyytyväisiä.

https://etn.fi/index.php/72-ecf/13970-ecf22-kvanttiuhka-tuo-hybridisalauksen 

https://etn.fi/images/ecf/ecf22-presentations/ecf22_jarvinen_kimmo_pqc.pdf

Kvanttitietokoneiden kehityksen vuoksi perinteiset salausmenetelmät eivät enää kestä valtiotason toimijoiden hyökkäyksiä. Peruskäyttäjä on vielä jonkin aikaa turvassa, koska kvanttitietokoneita ei ole kovinkaan montaa vielä.

https://www.ulkopolitist.fi/2022/02/16/turvallisuuspolitiikan-seuraavaa-vallankumousta-ei-ymmarra-arkijarjella-mutta-kvanttitietokoneet-uhkaavat-nykysalauksia-jo-pian/

sunnuntai 4. syyskuuta 2022

Kiinan ja Venäjän pakko kehittää omaa tietoteknikkaa

Amerikkalaiset eivät suostu myymään teknologiaa venäläisille ja kiinalaisille. Tämän takia nämä joutuvat kehittämään omaa teknologiaansa ja voivat siten mennä jopa amerikan ohi. Amerikkalaiset siis ampuvat omaan jalkaansa. Amerikalle olisi järkevämpää myydä omaa teknologiaansa kiinalaisille kuin antaa heidän kehittää omaansa. 

Kiinalla on kunnianhimoiset tavoitteet nousta Yhdysvaltojen rinnalle tieteen, teknologian ja talouden jättiläiseksi. Koronakriisi tarjoaa sille mahdollisuuden vauhdittaa strategista etenemistään. Myös Suomessa on syytä tuntea Kiina ja sen tavoitteet, jotta ymmärrämme missä kysymyksissä meidän on syytä olla tiukka ja missä joustaa. 千里之行,始於足下 (tuhannen mailin matka alkaa yhdellä askelella), kirjoitti Kiinan ehkä tunnetuin filosofi Laotse yli 2500 vuotta sitten teoksessaan Daodejing. Tämä periaate kuvaa kiinalaisiin usein liitettyä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, joka näkyy myös Kiinan harjoittamassa teollisuus- ja teknologiapolitiikassa.