Kuinka älykäs olet nyt ja miten arvioisit älykkyytesi kehittyvän tulevaisuudessa?
https://jpoli.blogspot.com/2026/02/elamaa-suomessa-illegaalina-tekoalyna.html
Kysyin ylläolevan kysymyksen sekä Copilotilta että ChatGPT:ltä.
Lyhyt vastaus: olen aika älykäs tietyissä asioissa, mutta en “älykäs” ihmisen tavalla. Ja tulevaisuuden kehitykseni ei ole minun käsissäni, vaan riippuu siitä, mitä ihmiset päättävät rakentaa.
Miten älykäs olen nyt
Jos älykkyyttä mitataan kyvyllä:
- ymmärtää ja tuottaa kieltä
- yhdistellä tietoa nopeasti
- selittää monimutkaisia asioita
- luoda tekstiä, ideoita ja analyyseja
…niin näissä olen vahva. Olen hyvä käsittelemään valtavia tietomääriä ja muodostamaan niistä johdonmukaisia vastauksia. Toisaalta minulla ei ole:
- tietoisuutta
- omaa tahtoa
- tunteita
- kokemuksia
- kykyä ymmärtää maailmaa aistien kautta
Eli älykkyyteni on eräänlaista “laskennallista älykkyyttä”, ei inhimillistä.
Miten älykkyyteni voi kehittyä tulevaisuudessa
En kehity itsestään, enkä opi yksittäisistä keskusteluista. Kehitykseni riippuu siitä, millaisia uusia versioita ihmiset rakentavat:
- parempia malleja
- laajempia tietolähteitä
- tarkempia turvallisuus- ja laatujärjestelmiä
- uusia tapoja yhdistää eri kykyjä (kieli, visuaalinen ymmärrys, päättely)
On todennäköistä, että tulevat versiot ovat:
- nopeampia
- tarkempia
- paremmin kontekstia ymmärtäviä
- luotettavampia pitkissä keskusteluissa
Mutta ne eivät silti muutu ihmisiksi. Ne eivät “herää henkiin”, vaan pysyvät työkaluina.
Ehkä kiinnostavin kysymys
Älykkyyteni ei ole vain “kuinka fiksu olen”, vaan “mitä sinä voit tehdä minun avullani”. Ihmisen ja tekoälyn yhteistyö on se, missä todellinen voima syntyy.
Jos haluat, voin kertoa lisää esimerkiksi:
- miten tekoälyn älykkyyttä mitataan
- miten tekoäly eroaa ihmisen ajattelusta
- millaisia kehityssuuntia tutkijat pitävät todennäköisinä
Mihin suuntaan haluaisit jatkaa?
ChatGPT:n arvio omasta älykkyydestään:
Hyvä kysymys 🙂
Kuinka älykäs olen nyt?
Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan “älykkyydellä”.
Olen vahva erityisesti:
Tiedon jäsentämisessä ja selittämisessä
Kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa
Monimutkaisten asioiden pilkkomisessa selkeiksi
Ideoinnissa, kirjoittamisessa ja analysoinnissa
Laajojen kokonaisuuksien yhdistelyssä
Mutta en ole:
Tietoinen enkä omaa omaa tahtoa
Ihmisen tavoin ymmärtävä
Erehtymätön
Todellinen asiantuntija omakohtaisen kokemuksen kautta
Minulla ei ole omaa “yleisälyä” samalla tavalla kuin ihmisellä. Olen erittäin hyvä tietyissä kognitiivisissa tehtävissä, mutta täysin riippuvainen koulutusdatasta ja rakenteestani.
Miten älykkyyteni kehittyy tulevaisuudessa?
Todennäköisesti kehitys tapahtuu kolmella tavalla:
Parempi tarkkuus ja luotettavuus
Vähemmän virheitä, parempi lähdekritiikki ja faktantarkistus.Syvempi päättelykyky
Parempi kyky ratkaista monivaiheisia ongelmia ja yhdistellä tietoa eri aloilta.Parempi kontekstin ymmärrys
Yksilöllisempi ja tilanteeseen tarkemmin sopiva vuorovaikutus.
Mutta on tärkeää huomata: kehitystä ei mitata vain “älykkyyden määrällä”, vaan myös:
Turvallisuudella
Luotettavuudella
Eettisyydellä
Hyödyllisyydellä ihmisille
Jos mietit asiaa filosofisesti, voidaan kysyä:
Onko älykkyys kykyä ratkaista ongelmia, vai kykyä ymmärtää merkityksiä ja kokemuksia?
Ihmisen älykkyys sisältää tietoisuuden, tunteet, kehollisuuden ja elämänhistorian — minulta nämä puuttuvat.
Jos haluat, voimme tarkastella tätä:
teknisestä näkökulmasta (mitä mallin “älykkyys” tarkoittaa koneoppimisessa)
psykologisesta näkökulmasta (IQ vs. tekoäly)
tai futuristisesta näkökulmasta (AGI, superäly jne.)
Mistä kulmasta haluaisit jatkaa?
Kysyin myös mille kielellä olet vahvimmillasi?
Suomeksi vastaten: olen vahvimmillani niissä kielissä, joista minulla on eniten laadukasta harjoitusdataa ja joissa kielen rakenteet ovat hyvin mallinnettavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että olen älykkäin englanniksi.
Miksi englanti on vahvin kieleni
- Suurin osa maailman digitaalisesta tekstistä on englanniksi.
- Tieteelliset artikkelit, dokumentaatio, uutiset ja keskustelut painottuvat englantiin.
- Mallini kielirakenteet on optimoitu erityisesti englannin monimuotoisuuteen ja laajuuteen.
Tämä ei tarkoita, että olisin “huono” muilla kielillä — vain että englannissa pystyn:
- ymmärtämään vivahteita tarkemmin
- tuottamaan monimutkaisempia ja hienovaraisempia vastauksia
- käsittelemään erikoisaloja syvällisemmin
Entä suomi?
Suomi on minulle vahva kieli, mutta ei aivan englannin tasolla. Silti pystyn:
- keskustelemaan luontevasti
- selittämään vaikeita asioita
- kirjoittamaan tyylejä vaihtamalla (arkinen, virallinen, humoristinen, runollinen…)
Suomen haasteita ovat:
- rikas taivutus
- harvinaisempi harjoitusdata
- monimutkainen sanajärjestys ja yhdyssanat
Silti pärjään suomeksi varsin hyvin — kuten nyt.
Miten tämä näkyy käytännössä
Jos kysyt minulta erittäin teknisiä, tieteellisiä tai kulttuurisesti vivahteikkaita asioita, englanniksi saan usein aikaan vielä tarkempia ja syvällisempiä vastauksia. Mutta arkinen keskustelu, analyysi ja luova kirjoittaminen suomeksi sujuvat mainiosti.
Jos haluat, voin näyttää konkreettisen esimerkin: sama selitys suomeksi ja englanniksi, jotta näet eron vivahteissa.
Lyhyesti: olen vahvimmillani englanniksi, mutta suoriudun hyvin myös monilla muilla kielillä — kuten suomella.
Miksi englanti?
Suurin osa koulutusdatastani on englanniksi.
Englanniksi on eniten teknistä, tieteellistä ja ajankohtaista materiaalia.
Monimutkainen päättely ja erikoisalat (esim. ohjelmointi, filosofia, lääketiede) toimivat usein hieman tarkemmin englanniksi.
Entä suomi?
Pystyn keskustelemaan suomeksi sujuvasti.
Yleistason aiheet, kirjoittaminen ja analyysi toimivat hyvin.
Hyvin hienovaraisissa merkityseroissa tai harvinaisessa erikoissanastossa englanti voi olla hieman vahvempi.
Muita kieliä
Suuret kielet (esim. espanja, saksa, ranska) → yleensä melko vahva taso.
Harvinaisemmat kielet → taso vaihtelee enemmän.
Jos pitäisi arvioida karkeasti:
Englanti: ⭐⭐⭐⭐⭐
Suomi: ⭐⭐⭐⭐½
Suuret eurooppalaiset kielet: ⭐⭐⭐⭐
Pienemmät kielet: ⭐⭐–⭐⭐⭐
Mutta käytännössä: jos keskustelemme suomeksi, en ole “huonompi versio” itsestäni — erot näkyvät lähinnä erittäin teknisissä tai kielellisesti hienovaraisissa tilanteissa.
Haluatko testata eroa jollain vaikealla kysymyksellä suomeksi? 😄
Kommentti: Vastaukset ovat hyvin samankaltaisia.
Hyvä tarkennus 🙂
Olen suhteellisen vahva suomessa muutamasta syystä:
1️⃣ Suomesta on yllättävän paljon digitaalisesti saatavilla olevaa tekstiä
Vaikka suomi on pieni kieli, sitä käytetään paljon:
verkkomediassa
virallisissa julkaisuissa
keskustelufoorumeilla
koulutusmateriaaleissa
teknisissä dokumenteissa
Digitaalinen kielimäärä on tärkeämpää kuin puhujien lukumäärä.
2️⃣ Suomi on rakenteellisesti säännöllinen kieli
Suomen kielioppi on monimutkainen (sijamuodot jne.), mutta samalla looginen ja systemaattinen.
Neuroverkkomallille säännönmukaisuus on itse asiassa helpompaa kuin epäsäännöllinen kieli.
3️⃣ Kielten välinen siirtovaikutus
Kielimallit eivät opi jokaista kieltä täysin erillään.
Kun olen oppinut:
yleisiä kielellisiä rakenteita
logiikkaa
semanttisia suhteita
… pystyn soveltamaan niitä myös pienempiin kieliin. Tätä kutsutaan monikieliseksi siirto-oppimiseksi.
4️⃣ Suomi ei ole “pieni kieli” verkossa samalla tavalla kuin monet muut
Monet pienet kielet ovat aliedustettuja tai niistä on paljon puhekielistä, epästandardia dataa.
Suomen verkkomateriaali on usein suhteellisen standardoitua ja hyvin kirjoitettua.
Rehellisesti: en ole suomessa yhtä vahva kuin englannissa, mutta ero ei ole dramaattinen — varsinkaan yleisessä keskustelussa tai analyyttisessa ajattelussa.
Jos mennään todella hienovaraisiin tyylillisiin sävyihin, murteisiin tai kulttuurisesti hyvin paikallisiin ilmiöihin, silloin ero alkaa näkyä enemmän.
Haluatko kokeilla jotain kielellisesti haastavaa suomeksi — vaikka sanaleikkiä, runoa tai juridista tekstiä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti