Ubuntu ja yksityisyys

Proprietary software is associated with malicious treatment of the user: surveillance code, digital handcuffs (DRM or Digital Restrictions Management) to restrict users, and back doors that can do nasty things under remote control. Programs that do any of these things are malware and should be treated as such. Widely used examples include Windows, the iThings, and the Amazon "Kindle" product for virtual book burning, which do all three; Macintosh and the Playstation III which impose DRM; most portable phones, which do spying and have back doors; Adobe Flash Player, which does spying and enforces DRM; and plenty of apps for iThings and Android, which are guilty of one or more of these nasty practices.

http://www.fsf.org/blogs/rms/ubuntu-spyware-what-to-do

http://www.jonobacon.org/2012/12/07/on-richard-stallman-and-ubuntu/

Vapauksia on moneen lähtöön mutta vapaan koodin ongelma on aina ollut kehittämisen rahoittaminen. Rahoituslähteitä, jotka kunnioittavat vapautta, ei ole montaa. Ilman taloudellisia resursseja kehittäminen pelkästään harrastajavoimin on kovin hidasta. Hyvin harvalla on mahdollisuutta tehdä merkittäviä lahjoituksia ja vapaan koodin kehittäjilläkin on kustannuksia eli raha on otettava sieltä mistä sitä on saatavilla tässä vaiheessa.

Richard Stallmanin näkemysten kunnioittaminen tarkoittaisi valtavan hidasta edistymistä vapaan koodin kehittämisessä; ideologisen puhtauden alttarille tulisi näin valtava hinta. Käsittääkseni ainakin Linus Thorvalds on irtisanoutunut puhdasoppisuudesta juuri puhdasoppisuuden korkean hinnan takia. Parempi edetä nopeasti usealla rintamalla opeista tinkien, koska siten vapautta voidaan edistää parhaiten. Puhdas oppisuudelle ei ole arvoa muille kuin uskovaisille ja teologeille; muille lopputulos on tärkeintä. Nykyinen vapaan koodin tila ei olisi koskaan ollut mahdollista saavuttaa Richard Stallmanin ajatuksilla ja menetelmillä.

Parempi edetä nopeasti kuin hitaasti. Kehitysnopeuden kiihdyttäminen niin nopeaksi kuin mahdollista on monessa mielessä edullista ja hidastelu jonkun opin kunnioittamiseksi ei yksinkertaisesti ole varaa.

Rahan tekemisessä, jos samalla vapaus kuitenkin edistyy ei ole mitään pahaa, koska ilman rahaa ei voi tehdä nopeasti mitään. Jos ei ole kykyä tehdä merkittävää edistystä, niin kaikki moraali, etiikka sun muu humpuuki on vain turhaa sanahelinää. Sanahelinä on tekojen maailmassa (lähes) arvotonta. 50 vuoden kuluttua kukaan ei kysy millä keinoin vapaus on tehty, sillä tekotavalla ei ole mitään merkitystä niin kauan kuin lopputulos on hyvä. Vapaus tarvitsee tekijänsä; ikuiset valittajat ovat ikuisia loosereita.